...elämä on kovaa...kävin verstaalla....päärynäpuu alkaa olla aika valmis...niin eikös tunnu toinen takajalka liitoksestaan aavistuksen nitkuvan...toki lauantaina "ope" kertoo, miten homma hoidetaan kotiin, ilman että koko tuolia puretaan!(pöllö, jos olet siellä jossain, nyt tarvitaan lohdutuksen sana!) Ongelmahan tahtoo olla, että siellä meidän verstaalla on niin tuhottoman kuva ilma, että liitokset natisee toisinaan ihan kirjaimellisesti ilman sen suurempia ongelmia....

No, eteenpäin on elävän mieli...erkkiä vähän rassailin, nauloja tuntuu riittävän...ja takasarja on aika kehnosta puusta tehty...katsotaan sanoi lääkäri...
Pitää soitella Erkille ja Lissulle, että jokos niillä on se nettiliittymä, jotta voisivat tuolinsa kuvia koneelta katella!

               

(osasin sentään nyt kuvan leikata sopivaan kokoon, eli en mää nyt aivan toivoton oo...enhän....)