...voidaan kohta sanoa! Edellä mainostetuilta antiikkimessuilta löytyi nimittäin kunnon herätyskello, vekkari oikein! Jotain tuon oloista olen etsiskellytkin, täytynee vain viedä komistus putsailtavaksi ja rasvattavaksi paikalliselle "kellonkorijarille". Kunnon vekkaria tässä talossa usein tarvitaankin. Lapset ovat saaneet isänperintöä nukkumisgeenit, joten heitä ei tahdo jalkeille saada millään!! (meinasin kirjoittaa että kirveelläkään, mutta sitten ois kohta sosiaalitädit huostaanottamassa noita kullanmuruja....) Kohtuuttoman paljon olen tämän perheen historiassa käyttänyt aikaa ukkokullan tai kakaroitten herättämiseen...siis ne ei oikeasti herää!!!
Lisäksi ostin lisää vanhoja, pieniä valokuvakehyksiä. Olen niitä kohdalle sopuhinnalla osuessa osteskellut, koko max kuutisen senttiä kanttiinsa....jos niistä jonkun perhepotretin joskus tekisi. Lisäksi haaviin tarttui pari lasilautasta Kirsi-sarjasta, jota olen pikkusikkon iloksi (?) lahjoiksi ostellut hänelle, itselle sitten vielä Kalevankarhuriipus ketjuineen...Muutenkin oli mukavat messut, lapsuuden naapurin Eskoa ja Kirstiä tovin puhuttelin ja joinpa päiväkaffetkin blogistanian Puu-Pekan ja siippansa kanssa!
      
Kuvassa olevan tupakkapurkin sain Helmi-mummulta ennakkoperintönä taannoin...oli oman kotitalonsa kätköistä sen löytänyt. Ei ole tullut kysyttyä, oisko mummun veljistä joku nuo tupakat polttanut vai isopappa...