Aiemmin iltapäivällä mulle valkeni kamala asia...siis se kevätnäyttely, johon eki-kiikkutuoli on menossa, on heti vapun jälkeen...siis vappuunhan on parisen viikkoa...onhan...ei hiisi soikoon...taasko multa on mennyt ajantaju...SEHÄN ON VIIKON PÄÄSTÄ!! Siis se tuoli pitää saada alkavalla viikolla tehtyä..... Ekille ja Lissulle tiedoksi: se näyttely päättyy toukokuun puolinvälin tienoolla, jonka jälkeen saatte tuolinne!!
Aitassa poikkesin. Siellä odottaa ensi talven urakka eli keittiönpöytä pientä fiksausta:
Siis tuo ehjä esine on sohva, jolla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa, tuo lautakasa on se papan tekemä pöytä...On niin sävy sävyyn tuo sommitelma, että hyvä jos seinäpaneelista muun puutavaran erottaa...Kokonaisena, ennen putsailun ja paloittelun aloitusta, kuvasin pöydän myös: Kävi kuitenkin niin, että silloin 2 vuotta sitten en osannut kuvia itse uudesta kamerasta tietsikalle siirtää. Ja kuinka ollakaan, joku oli poistanut kuvat kamerasta liian aikaisin!! Jostakin syystä kukaan ei tunnustanut, siispä kuvat kai issekseen katosivat...
No, ensi talvena täällä blogistaniassa siis kerrotaan tuon pöydän vaiheita...mitenhän istuu blogin nimi "onpahan millä istua" pöytäpuheisiin....Hyvin!! Lapsuusmaisemissani on sanonta, että se on viittä penniä parempi, joka pöydällä istuu....
edit. siis tuo pöytähän on semmonen sorvattujalkainen, jossa on 3 vetolaatikkoa pöytälevyn alla, pöydän kansi puuttuu. Viimeksi pöytä on ollut ruokapöytänä joskus mun syntymän tienoilla, eli 60-luvun loppupuolella. Sen jälkeen se on ollut autotallissa työtasona....viimeiset vuodet se on odottanut mun toimenpiteitä Nikkarin navetan vintillä! Väri on ollut ja tulee olemaan "vanhanajan" vihreä.
Kommentit